perjantai 30. maaliskuuta 2012

Pienet possupihvit chilikermakastikkeessa



Tekemäni ruoat ovat yleensä hyvin kasvispainotteisia, joten ostoskori näytti tällä kertaa yllättävän värittömältä. Mutta ei voi mitään, tämä ruoka kun ei vihanneksista parane. En tiedä johtuuko pekonin vai kerman määrästä, mutta tämä ohje on yksinkertaisesti herkullinen!

Kauppareissun hinnastakaan ei kannata yllättyä. Vaikka possu maksaakin pienen omaisuuden, riittää siitä monelle syöjälle. Me söimme tästä määrästä kuusi kertaa, joten yhden annoksen hinnaksi ei kolmea euroa enempää tullut. 

120 g pekonia
1/3 tuore chili
2 sipulia
500 g porsaan sisäfilettä
mustapippuria
soijakastiketta
2-3 dl vettä
2,5 dl kermaa
1 rkl tomaattipyrettä
vehnäjauhoja
tuoretta persiljaa
voita paistamiseen

Pilko pekoni pieniksi kuutioiksi ja paista rapeiksi. Siirrä pekonikuutiot lautaselle odottamaan. Laitoin lautasen pohjalle kaksinkerroin talouspaperia, jotta ylimääräinen rasva imeytyisi pekoneista niihin. Peitä lautanen foliolla.

Lohko sipulit ja silppua chili pieneksi. Paista ainekset samalla pannulla, jolla pekonit paistuivat. Pekoneista irronnut rasva riittää ainesten paistamiseen maustaen niitä samalla. Kaada hieman pehmenneet ja väriä saaneet sipuli ja chili samalle lautaselle pekonin kanssa.

Leikkaa porsaan sisäfileestä noin etusormen paksuisia pihvejä. Hakkaa pihvit lihanuijalla hieman ohuemmiksi. Sulata pannulla voi ja paista pihvejä molemmin puolin kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet kauniin paistopinnan. Kun pihvit ovat lähes valmiita, lorauta pannulle soijaa.. Lihanuijalla hakatut pihvit ehtivät imeä itseensä mehevän ja maukkaan maun soijasta. Kierrä paistettujen pihvien päälle vielä hieman pippuria myllystä.

Lisää pannulle pihvien joukkoon paistetut pekoni, sipuli ja chili. Lisää kuuma vesi ja kerma. Sekoita ja anna kiehahtaa. Lisää kastikkeeseen vielä tomaattipyre ja soijaa maun mukaan. Suurusta kastike vehnäjauhoilla tai maizenalla.

Silppua lopuksi hieman tuoretta persiljaa ja sekoita kastikkeen joukkoon. Tarjoile kokohyvänuudeleiden kanssa. Lisukkeeksi kuutioin kurkkua, valkosipulisuolakurkkua ja fetaa. Tämä "salaatti" toimi todella hyvin kastikkeen makujen kanssa, varsinkin valkosipulisuolakurkku maistui todella hyvältä kastikkeen kanssa.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Sweet chili wok ja jättikatkaravunpyrstöt


Avomieheni pyysi minua tekemään pitkästä aikaa jotakin, mitä voitaisiin syödä puikoilla. Niimpä päädyinkin tekemään yhtä favorite ruoistani eli wokkia. Tällä kertaa mieleni teki sweet and sour -tyyppistä kastiketta, mutta oikaisin hieman ja tein oman mixin jääkaapissa olevista aineista sen sijaan että olisin oikeaa hapanimeläkastiketta tehnyt. Taisi olla hyvää, kun avomies muisti vielä nukkumaan mennessä kehua, kuinka hyvää ruokaa olin tehnyt, hih!

Seurakseen vihannekset saivat tänään jättikatkaravunpyrstöjä ja cashewpähkinöitä. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ollut broileri ja ananaspalat. Jättikatkaravunpyrstöt olivat tänään kuitenkin oikea valinta, sillä ne onnistuivat todella hyvin ja olivat maukkaampia kuin koskaan aiemmin!

200 g jättikatkaravunpyrstöjä (Rainbow, pakaste)
40 g inkivääriä
1/2 tuore chili
2 porkkanaa
purjo
1/2 kesäkurpitsa
1/2 dl cashewpähkinöitä
soijakastiketta
thai sweet chili -kasteiketta
1 tl kalafondia
vettä
(vehnäjauhoja)

Sulata jättikatkaravunpyrstöt - voit upottaa pakastepussin kuumaan veteen, jolloin selviät puolella tunnilla. Kuivaa pyrstöt kevyesti ennen pannulle asettamista. Aloita paistaminen samaan aikaan kun wokin ensimmäiset raaka-aineet menevät viereiselle pannulle. Paista pyrstöjä oliiviöljyssä kunnes ne alkavat saada hieman rapeaa pintaa. Lisää joukkoon soija (saa laittaa reilusti) ja anna pyrstöjen muhia nesteessä miedolla lämmöllä koko wokin paistamisen ajan.

Itse koen helpoimmaksi pilkkoa kaikki raaka-aineet valmiiksi ennen kuin aloitan paistamisen - laitan raaka-aineet pieniin kulhoihin odottamaan vuoroaan päästä paistinpannulle ja näin vihannesten lisääminen käy nopeasti ja kätevästi. Aloita kuorimalla inkivääri ja pilko pieniksi suikaleiksi. Pilko myös porkkanat, purjo ja puolikas kesäkurpitsa sen kokoisiksi suikaleiksi, että niitä on mukava syödä puikoilla. Muista pestä purjo hyvin mullasta. Helpoiten se käy, kun pilkkomisen jälkeen heität purjosuikaleet siivilään ja huljutat niitä hetken veden alla.

Kuumenna oliiviöljy pannulla ja laita inkivääri ja chili ensimmäisenä pannulle. Anna paistua pari minuuttia välillä sekoitellen. Lisää purjo ja porkkana, anna paistua reilut viisi minuuttia. Lisää kesäkurpitsa ja paista vielä muutama minuutti.

Lisää vihannesten sekaan noin 1 dl vettä, 1 tl kalafondia, (iso) loraus soijakastiketta sekä thai sweet chili -kastiketta. Pyörittele niin että ainekset sekoittuvat vihanneksiin. Anna maustua hetki ja maista. Oman maun mukaan voi lisäillä vettä, soijaa ja thai sweet chili -kastiketta. Itse halusin korostaa soijan makua, joten laitoin sitä aika runsaasti. Laitoin myös lisää vettä, jotta herkullista kastiketta tulisi enemmän. Suurustin kastikkeen vielä jauhoilla (sekoita noin 1 rkl jauhoja lasissa veden kanssa ja lisää pannulle sekoittaen kunnolla).

Kun kastikkeen maku on mielestäsi kohdillaan, kaada viereiseltä pannulta jättikatkaravunpyrstöt wokkiin. Lisää viimeisenä cashewpähkinät. Tarjoile kokojyvänuudeleiden tai tumman riisin kera. (Nuudelien keitinveteen kannattaa myös lorauttaa tilkka soijakastiketta antamaan makua.)

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Currybataattikeitto



Deko-lehden numerossa 2/11 oli bataattikeiton ohje, jota vuosi sitten jo testasin. Nyt tämä samainen lehti pyörii osastomme sohvapöydällä, ja sitä selaillessa tuli mieleeni tehdä tätä keittoa uudestaan. Keittoja kun ei enää kesän helteillä tule paljoa tehtyä, niin täytyy yrittää tehdä niitä nyt kun kylmiä päiviä vielä riittää.

Tällä kerralla päätin kuitenkin fiksata keittoa saadakseni siihen enemmän makua. Laitoin keittoon 2 ruokalusikallista currya, jonka luulin riittävän (alkuperäinen ohje käski laittaa 1 teelusikan verran) mutta siltikin curry maistui vain hieman taka-alalla. Lisäksi käytin reilusti tuoretta inkivääriä kuivatun inkiväärin sijaan. Maut olivat aika hyvin tasapainossa, ensi kerralla yritän ehkä kuitenkin lisätä curryn makua vielä hieman. Aterian kruunasivat persilja ja valkosipulivoilla voidellut ja paistetut ruispaahtoleivät.

1,2 kg bataattia
2 suurta porkkanaa
60 g inkivääriä
n 1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
2 rkl currya
200 g crème fraichea
tuoretta persiljaa

Kuori bataatit, porkkanat ja inkivääri. Paloittele pieniksi paloiksi (inkivääri todella pieniksi) ja laita kattilaan. Kaada vettä juuresten päälle niin että ne juuri ja juuri peittyvät. Veden kiehuessa lisää sekaan kasvisliemikuutio ja curry. Sekoita.

Kun kaikki kasvikset ovat kypsiä ja pehmeitä soseuta ne sauvasekoittimella soseeksi. Lisää joukkoon crème fraiche ja sekoita kunnes seos on tasaista. Tarjoile tuoreen persiljan kanssa.






















sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Lapsuuden mansikkarahka



Äidin tekemä makea ja kuohkea mansikkarahka oli minun ja veljeni ehdoton herkku, jota äiti satunnaisesti teki ja tarjosi iltapalana. Täysin oikeaa aineiden suhdetta en tiedä mutta kutakuinkin tällä tavoin äiti rahkan valmisti. Pitkään aikaan en tällä tavalla tehtyä rahkaa ole maistanut, mutta yhtä hyvältä se nyt maistui kuin silloin lapsuudessakin äidin tekemänä.

2 dl kuohukermaa
2 dl maitorahkaa
3 tl sokeria
1 tl vaniljasokeria
mansikoita

Vaahdota kerma kuohkeaksi ja lisää vatkauksen loppuvaiheessa joukkoon sokerit. Älä jätä kermavaahtoa kovin löysäksi, vaan vaahdota se kunnolla jäykäksi. Lisää sekaan maitorahka ja sekoita nuolijaa käyttäen seos tasaiseksi.

Lisää lopuksi mansikat. Teemaan sopivasti löysin pakastimesta äidin tekemää mansikkasurvosta, jota käytin rahkassa. Survotut mansikat ovat paras vaihtoehto rahkaa tehdessä, sillä ne maustavat koko rahkan mutta sekaan tulee myös sattumia. Kokonaisia mansikoita käyttäessä kannattaakin niitä survoa haarukalla hieman, jotta koko rahka maustuu mansikoista.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Bebe-leivokset


Muutama päivä sitten näin Bebe-leivoksien ohjeen jossakin ja päätin naistenpäivän kunniaksi kokeilla niiden tekemistä! Ja onhan naistenpäivä mitä mainioin (teko)syy viedä pieniä, vaaleanpunaisia leivoksia luokkatovereille nautittavaksi kahvin kanssa. Luokallammehan kuitenkin on 12 naista, joita tänään juhlitaan. Toki myös luokkamme ainoinen mies pääsee leivoksista nauttimaan!

Löysin sopivan reseptin Kinuskikissan sivuilta, joka on oikea makeiden reseptien aarreaitta! Vaikka olenkin enemmän suolaisten ruokien tekijä, tulee sivua välillä selailtua ihan muuten vaan, sillä osa leivonnaisista on vaan niin kauniin näköisiä. Kinuskikissan reseptejä on myös todella miellyttävä tehdä, sillä ohjeen jokainen vaihe on tarkasti selitetty. Vaikeinkaan resepti ei siis voi kauhean pahasti mennä pieleen!

Hyvää naistenpäivää!

Pohja

200 g voita tai margariinia
1,5 dl sokeria
1 kananmuna
4,5 dl vehnäjauhoja

Täyte

3,5 rkl sokeria
4 tl perunajauhoja
2 dl kuohukermaa
2 keltuaista
150 g voita
2 tl vaniljasokeria

Kuorrute

4 dl tomusokeria
4 rkl vettä
punaista elintarvikeväriä
nomparelleja

Ohjeesta tulee noin 35-40 kappaletta pieniä leivoksia.

Vaahdota sokeri ja voi. Lisää sekaan kananmuna ja sekoita. Lisää jauhot 1 dl kerrallaan samalla sekoittaen.

Tee reilun teelusikallisen kokoisia pieniä palloja taikinasta ja asettele pieniin silikonivuokiin. Painele taikina vuokaan ja tasaa yläreunat kauniin suoriksi. Paista 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia kunnes taikinan yläreunat hieman ruskistuvat.

Leivospohjat lähtevät helpoiten irti lämpiminä, joten ne kannattaa irrottaa vuoista heti. Silikonivuoista pohjan pitäisi irrota ihan vain vähän kallistamalla tai kääntämällä vuoka ylösalaisin. Jos pohja ei meinaa irrota, voit käyttää apuna esimerkiksi cocktailtikkua.

Sekoita kattilassa sokeri, perunajauhot, kuohukerma ja kananmunan keltuaiset. Lämmitä aineet samalla vispaten, ja anna kuumeta kunnes näet ensimmäsien kuplan. Ota kattila liedeltä ja anna kiisselin jäähtyä. Seos on siis tässä vaiheessa muuttunut paksuksi, hyytelömäiseksi massaksi.

Vaahdota voi ja lisää siihen vaniljasokeri ja äsken valmistamasi kiisseli. Sekoita seos tasaiseksi ja asettele sen jälkeen taikinapohjiin niin, että ne lähes täyttyvät. Laita pohjat jääkaappiin viilenemään.

Sekoita keskenään tomusokeri, vesi ja punainen elintarvikeväri. Vesi kannattaa lisätä vähitellen, jottei seoksesta vahingossa tule liian löysää. Elintarvikevärin lisäyksessä kannattaa myös olla tarkkana, sillä vain todella pieni määrä ainetta riittää värjäämään seoksen vaaleanpunaiseksi.

Kun taikinapohjien täyte on kovettunut, voit sivellä vaaleanpunaisen kuorrutteen leivosten päälle lusikkaa apuna käyttäen. Kuorrute on todella helppo levittää, mutta se kuivuu nopeasti, joten nomparellit kannattaa laittaa leivoksiin heti kun kuorrute on levittynyt.

Säilytä Bebe-leivoksia jääkaapissa. Kinuskikissan mukaan voit myös pakastaa leivokset. Tätä voisin itse kokeilla, jos leivoksia jää yli (epäilen). Mutta olisihan se ylellistä tarjota kahvilla poikkeaville kavereille Bebe-leivos silloin tällöin!









tiistai 6. maaliskuuta 2012

Mustikkasmoothie



Olin ottanut mustikoita pakkasesta sulamaan aamuista jogurttiannosta varten, mutta pussi oli niin iso, että mustikoita oli yli aamujen tarpeen. Jotteivät rakkaat, kalliit mökkimustikat vain menisi hukkaan niin päätin tehdä iltapakasi terveelliset, sokerittomat mustikkasmoothiet minulle ja avomiehelleni.

Mustikkahan on yksi suomalaisista superruoista, ja on jopa suositeltavaa että näitä suomalaisia "supermarjoja" nautittaisiin jopa 2 desiä päivässä. Voisin kirjoittaa ja kehua mustikan maasta taivaisiin tässä blogissa, mutta ehkä kiinnostuneimmat voivat itse käydä lukemassa tästä linkistä aiheesta enemmän. Sivulla on paljon asiaa myös muista superruoista sekä niiden terveysvaikutuksista. Kannattaa käydä lukemassa!

Parasta mustikassa kuitenkin on se, että näitä yltiöterveellisiä pikku herkkupaloja saa vapaasti poimia luonnosta mielin määrin, eikä maksa muuta kuin hieman aikaa ja vaivaa. Ihanaa!

Tästä ohjeesta tulee 2-3 annosta.

3 dl maustamatonta luonnonjogurttia
3 dl mustikoita
1 banaani
1 rkl hunajaa

Mittaa jogurtti ja mustikat tehosekoittimeen ja sekoita. Lisää paloiteltu banaani sekä hunaja, ja sekoita ainekset tasaiseksi seokseksi.

Tarjoile kylmänä.

Tom Yam Kung, thaimaalainen katkarapukeitto



Alkuperäinen resepti on Maku-lehden nettisivuilta, mutta olen muokannut sitä hieman oman makuni mukaiseksi.

Keitossa ei ole montaa raaka-ainetta, eikä se ole jäärin täyttävä, joten jos keitto nautitaan pääruoaksi kannattaa lisänä olla vaikkapa pala vaaleaa leipää (jota voi dipata liemeen, mmm...) Mutta esimerkiksi alkuruokana tämä kevyt ja tulinen keitto toimii todella hyvin.

Katkarapujen miedon maun takia maustan ne yleensä ennen käyttöä, mutta tähän keittoon ne kuuluu lisätä maustamattomina. Tässä ruokalajissa katkaravun hento maku pääsee kuitenkin oikeuksiinsa, sillä tulinen keitto kaipaa joukkoonsa myös jonkun miedon ruoka-aineen.

10 dl vettä
1 sipuli
inkivääriä
200 g herkkusieniä
1 kanaliemikuutio
2 rkl kalafondia
2 rkl sitruunanmehua
1/2 tuore chili
200 g jättikatkaravunpyrstöjä (pakaste)
1/2 dl tuoretta korianteria

Silppua sipuli ja leikkaa inkivääri sekä herkkusienet ohuiksi viipaleiksi. Inkivääriä saa olla pullea, reilun neljän sentin pala.

Mittaa kattilaan vesi, ja lisää kiehuvaan veteen kanaliemikuutio, kalafondi sekä silputut ainekset. Anna kiehua muutama minuutti.

Silppua tuore chili hyvin hienoksi (muista poistaa siemenet) ja lisää kattilaan. Lisää sekaan myös sitruunanmehu ja jättikatkaravunpyrstöt. Käytin Rainbown kypsiä jättikatkaravunpyrstöjä, eivätkä olleet muuten edes hintavia! Anna keiton olla liedellä vielä muutama minuutti, mutta älä anna sen kiehua.

Inkivääri kypsyy hitaasti, joten kannattaa lopuksi vielä maistaa, ettei se ole kauhean kovaa. Purutuntumaa sillä saa kyllä olla, inkiväärin on tarkoitus jäädä rouskuvaksi. Ohueksi viipaloituna se ehtii kypsyä tässä lyhyessä ajassa oikein sopivaksi.

Lisää vielä lopuksi korianteri. Tarjoile heti tai vaikka vasta seuraavana päivänä, keitothan tiedettävästi vain paranevat saadessaan maustua yön yli jääkaapissa.

Blinit



Juuri nyt käynnissä olevien bliniviikkojen kunniaksi oli nyt mitä mainioin aika kokeilla itse blinien paistoa! Ja pitihän englantilaisille vieraille päästä tarjoamaan näitä ohukaisten paksuja, venäläisiä sukulaisia.

Käytin ohjetta, joka löytyi Myllyn Paras Tattarijauhojen kyljestä. Netistäkin löytyi monia blinireseptejä, mutta koska aineiden väliset suhteet vaihtelivat niissä niin rajusti, en millään voinut tietää mikä niistä tulisi onnistumaan. Jauhopaketin kyljessä olevaan ohjeeseen sen sijaan uskalsin luottaa - ja luottamus palkittiin! Maukkaita, paksuja ohukaisia saatiin aikaiseksi. Vain niiden paistoa pitäisi vielä harjoitella.

4 dl kermaviiliä
20 g hiivaa
2,5 dl tattarijauhoja
1 tl sokeria
1,5 dl maitoa
1 tl suolaa
1 rkl voisulaa
1 kananmuna

Lämmitä kermaviili mikrossa noin kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Sekoita joukkoon tattarijauhot ja sokeri.

Anna taikinan kohota huoneenlämmössä muutama tunti keittiöliinalla peitettynä.

Sekoita kohonneeseen taikinaan kuuma maito, suola ja voisula.

Erottele kananmunasta keltuainen ja valkuainen. Sekoita keltuainen taikinan joukkoon. Vaahdota valkuainen vaahdoksi ja lisää viimeisenä taikinan sekaan.

Käytä paistamiseen blinipannua, silllä siinä on tarpeeksi korkeat reunat paksujen ohukaisten luomiseen. Taikinaa voi pannulle laittaa noin reunan puoleen väliin asti. Lisää pannulle jokaisen paiston välissä nokare voita. Paista miedolla lämmöllä, jotta taikina kypsyy myös blinien sisältä.


Blinit on tarkoitus nauttia lämpiminä, mutta pitkän paistourakan aikana ne kylmenevät takuuvarmasti. Lämmitä siis uuni 50 asteeseen, ja siirrä valmiit blinit pannulta uunivuokaan lämpöiseen uuniin odottelemaan tarjoilua.

Tarjoile blinit smetanan, muikunmädin ja silputun punasipulin kera. Meidän pöydässämme oli lisukkeeksi tarjolla myös salaattia iduilla ja mozzarellalla höystettynä.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Tofusalaatti



Lounassalaatti koulupäivänä. Mukavan kevyt mutta täyttävä ateria, joka vie keskipäivän nälän mennessään. Pilkkominen, marinoiminen ja paistaminen vie oman aikansa, mutta on lopputuloksen arvoinen!

maustamatonta tofua
inkivääriä
chiliä
tuoretta persiljaa
oliiviöljyä
soijaa

Lisäksi

salaattia
kirsikkatomaatteja
anjoviksella täytettyjä oliiveja
oliiviöljyä
mustapippuria
tuoretta persiljaa

Tofu kannattaa laittaa marinoitumaan hyvissä ajoin, jotta se ehtii imeä edes osan mauista itseensä. Yleensä laitan tofun marinadiin jo edellisiltana, jotta siitä tulisi mahdollisimman maukasta. Tofun ehtii laittaa marinadiin vatsa aamullakin, mutta itse en koskaan kerkiäisi siihen.

Pilko inkivääri, punainen chili ja persilja hyvin pieneksi. Purista tofusta ylimääräinen neste pois.

Kuutioi tofu pieniksi kuutioiksi. Tofu ei ime marinadia itseensä, vaan maku jää vain tofun ulkopintoihin - tämän takia tofu kannattaa leikata pieniksi kuutioiksi tai ohuiksi levyiksi, jotta makupintaa olisi mahdollisimman paljon.

Sekoita paloiteltu tofu, pilkotut inkivääri, chili ja persilja, sekä oliiviöljy ja soija kulhossa. Laita seos suljettuun muovipussiin ja jääkaappiin. Muovipussi kannattaa asetta kulhoon tai lautasen päälle, sillä todennäköisesti öljy tulee muovipussista läpi.

Kun tofut ovat oleutuneet marinadissa tarpeeksi, kaada koko pussin siältö siivilään, jotta öljy ja soija valuvat pois mutta tofu sekä pieneksi pilkotut inkivääri, chili ja perislja jäävät talteen. Kippaa siivilään jäänyt osuus kuumalle pannulle ja paista kunnes tofu on mukavan rapeaa.

Pilko salaatti ja kirsikkatomaatit, asettele lautaselle, ja lisää joukkoon oliivit. Itse käytän Oliver-nimisiä oliiveja, joita myydään tölkeissä S-Marketeissa, muissa kaupoissa en ole jostain syystä niitä vielä nähnyt. Lisää sekaan paistetut tofukuutiot ja muut hörsteet pannulta, sekä oliiviöljy, mustapippuri ja tuore persilja.

Leipäjuusto ja lakkahillo



Mikä sopisikaan paremmin jälkiruoaksi poronkäristykselle kuin leipäjuusto ja lakkahillo?!

En ollut aikaisemmin edes ajatellut miten tämä perinteinen herkku valmistetaan, mutta onneksi tämäkin osoittautui helpoksi ja jopa yksinkertaisemmaksi ruokalajiksi kuin edeltäjänsä. Tämä on jopa liian helppo valmistaa - tulee taatusti tehtyä toistekin!

leipäjuustoa
kermaa
lakkahilloa

Laita uunivuokaan leipäjuustoa hyväksi katsomasi määrä. Kaada vuokaan kermaa niin, että leipäjuustot juuri ja juuri peittyvät. Sivele hieman kermaa leipäjuustojen päälle ja laita 200 asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi.

Tarjoile lämmin leipäjuusto lakkahillon kera. Voit myös lisätä annokseen muutaman lusikallisen vuoassa ollutta kermaa. Me emme kiireessä ehtineet isoimpiin kauppoihin etsimään lakkahilloa, joten tyytyminen oli omenalakkahilloon, joka osoittautui kuitenkin todella hyväksi (ja halvaksi) valinnaksi!


Tiesitkö - Leipäjuuston, arkisemmin nitinatijuuston, englanninkielinen nimi on bread cheese, mutta ruoka tunnetaan myös nimellä Finnish squeky cheese!

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Poronkäristys



Englantilainen ystäväni ja hänen avomiehensä ovat luonamme viikon lomalla, ja heille oli yhtenä iltana aivan pakko tarjota päivälliseksi perinteistä poronkäristystä. Poro on ulkomaalaisille eksoottinen ruoka ja sen syöminen puolukkahillon kera saattaa tuntua hyvinkin hullulta. Vieraat kuitenkin nauttivat ateriasta ja kuulemma puolukkahillo sopi sittenkin yhteen poron kanssa - jollakin oudolla tavalla.

Ostin pakastettua poronlihaa, joka oli valmiiksi suikaloitu käristystä varten. En ollut aikaisemmin huomannut kuinka hyvä valikoima kaupoissa on poronkäristykseen tarkoitettuja pakasteita. Valinta oli tällä kertaa kuitenkin helppo, sillä ostamani porinliha oli todella hyvässä alennuksessa!

En ollut aikaisemmin valmistanut poronkäristystä, joten käytin varmuuden vuoksi ohjetta, joka oli ostamani pakastepussin kyljessä. Yllätyin todella ohjeen helppoudesta, ja lopputuloskin oli sen avulla erittäin maittava! Ohjeesta riittää neljälle pieneen nälkään tai kolmelle vähän suurempaan.

750 g poronkäristystä (pakaste)
100 g voita
3 dl vettä
suolaa
pippuria

Lisäksi

1 kg jauhoisia perunoita
25 g voita
n 2 dl maitoa
suolaa

puolukkahilloa

Anna poronlihan sulaa huoneenlämmössä muutama tunti ennen paistoa. Liha saa kuitenkin olla vielä vähän kohmeista kun se menee pannulle.

Laita kasariin voi ja anna sen sulaa. Lisää kuumalle pannulle poronliha. Anna paistua välillä käännellen. Kun liha on saanut ruskean pinnan lisää joukkoon vesi. Anna hautua n 1,5 tuntia miedolla lämmöllä. Itse annoin käristyksen muhia hieman alle ohjeessa mainitun ajan, mutta liha oli jo silloin todella mureaa. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla maun mukaan.

Perunamuusi valmistui odotellessa. Pistä kuoritut perunat keittymään hyvissä ajoin ja kaada keitinvesi pois kun ovat kypsiä. Lisää joukkoon voi ja sekoita tasaiseksi sähkövatkaimella. Kuumenna maito ja lisää vähitellen muusin joukkoon sekoitten aina välissä. Tarkkaile muusin paksuutta, sillä et välttämättä tarvitse ohjeen keromaa määrää maitoa. Kun koostumus on mielestäsi hyvä, lisää maun mukaan suolaa ja sekoita.

Täydellinen pitsapohja



Olin lupautunut tekemään avomiehelleni ja tämän kavereille pitsaa, kun he olivat tulossa meille saunomaan. En ollut koskaan tehnyt itse pitsataikinaa vaan yleensä mies on hoitanut sen osan tästä ruokalajista. Koulukaverini vinkkasi minulle hyväksi havaitsemansa reseptin, joka löytyy Pastanjauhantaa-blogista tästä linkistä. Paremmasta tietämättä päätin kokeilla tätä ohjetta, ja sehän oli aivan mahtava! Parempaa pitsataikinan reseptiä saa hakea. Pohjasta tuli kova mutta rapea, ja se ei turvonnut uunissa pullamaiseksi vaan pysyi litteänä - juuri sellaisena kuin mistä itse pidän. Toinen hyvä asia taikinassa on maun lisäksi se, että aineet sekoittamalla taikinasta tulee aina täydellinen. Ei tarvitse lisätä sen enempää jauhoja kuin vettäkään, kunhan vain seuraa ohjeessa kerrottuja määriä.

Ohjeesta syntyy kaksi isohkoa pitsaa, mutta jos haluat tehdä koko pellin peittävän pitsapohjan, jätä 1/3 aineista laittamatta. Itse tein kaksi pellillistä, sekä kasvis- että lihaversiot, joten kerroin taikinan puolellatoista. Taikinaa tuli juuri oikea määrä näillä laskuilla.
Eli tästä ohjeesta tulee siis ne kaksi isohkoa pitsaa....

350 g vehnäjauhoja
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
2 1/4 lämmintä vettä

Sekoita jauhot, kuivahiiva ja suola keskenään. Itse käytin tässä vaiheessa puuhaarukkaa. Sekoita öljy ja kädenlämpöinen vesi (saa olla hieman lämpimämpääkin) keskenään ja lisää kuiva-aineiden joukkoon. Vaivaa taikinaa, kunnes se on tasaista ja irtoaa käsistä. Itse vaivasin taikinan käsin, ja vielä lopuksi möyhin sen kunnolla. Taisin laskea hakanneeni taikinaa sata kertaa, jolla sain todella tiiviin möykyn aikaiseksi. Tähän osioon kannattaa panostaa, sillä taikinaan halutaan hyvä sitko.

Laita taikina liinalla peitettyyn kulhoon nousemaan noin tunniksi. Taikinan pitäisi siinä ajassa olla noussut kaksinkertaiseksi. Paras paikka taikinalle nousta on lämmin paikka - avomieheni äiti laittaa taikinan aina mikroon nousemaan, johtuneeko siitä että siellä ei vedä, en tiedä. Onpahan ainakin kulho poissa tieltä keittiön pintoja putsatessa!

Noussutta taikinaa kannattaa vaivata vielä hetki. Saatat tarvita hieman jauhoja auttamaan asiaa. Jaa taikina niin moneen osaan kuin olet pitsoja tekemässä, ja kauli pohjat valmiiksi leivinpaperin päällä. Jotta pohjasta saadaan rapea, on pelti esilämmitettävä uunissa ennen pitsan paistoa. Näin pitsapohja pääsee valmiiksi kuumalle alustalle kuumaan uuniin ja lopputulos on taattu! Pistä siis pelti uuniin kuumenemaan reilusti ennen kuin uuni on tarvittavat 250 astetta. Siirrä pitsa leivinpaperin kanssa kuumalle pellille ja anna paistua, kunnes pohja on hieman tummunut ja juusto ruskistunut.

Mustikkarahka


Helppo ja terveellinen välipala, jonka voi tehdä oman maun mukaan melkein mistä marjoista tai hedelmistä vain.

4 dl maitorahkaa
n 2-3 dl maustamatonta luonnonjogurttia
n 2 dl mustikoita
sokeria
vaniljasokeria
1/3 banaani

Kaada maitorahkat kulhoon. Kaada sekaan jogurttia sen verran, että seoksen koostumus on mielestäsi sopiva. Itse laitan yleensä suhteessa vähemmän jogurttia kuin rahkaa, sillä pidän rahkasta paksuhkona.

Sekoita joukkoon tuoreet tai sulaneet mustikat. Jo pieni määrä sulaneita mustikoita riittää maustamaan tämän määrän, mutta todella marjainen rahka on enemmän minun makuuni. Eli oman maun mukaan taas lisätään marjoja.

Talviaikaan ei tuoreita marjoja juuri ole saatavilla, joten nyt se edelliskesän uurastus palkitaan! On ihanaa avata pakastin ja tutkia, mitä kaikkia marjoja sieltä löytyykään! Ja jos oman pakastimen tilanne näyttää heikolta, on rakkaalla äidillä yleensä antaa kotiin viemisiksi muutama rasiallinen itse poimittuja marjoja.

Lisää rahkan sekaan vielä ripaus sokeria ja hiukkasen enmmän vaniljasokeria. Tämä peittää maitorahkan hieman happamaa makua, ja vaniljasokeri antaa mukavan tuoksun ja hennon maun rahkalle.

Nauti mustikkarahka myslin tai hedelmien kera, tai ihan vain sellaisenaan. Itse lisäsin aamupalakulholliseen tällä kertaa banaania, sopii muuten todella hyvin mustikoiden kanssa!