keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Pippurinen parsakaali-porkkanakeitto


Viikonlopun jäljiltä jääkaappiimme oli päätynyt puolikas Valio Mustapekka -ruokakerma, jolle piti keksiä käyttöä. Jääkaapin muu anti oli hieman köyhemmän puoleista, mutta silti käyttökelpoista! Keittiöstäni voi aina bongata sipulia ja porkkanaa sekä usein myös parsakaalia, jonka puolikas odotti tällä kertaa toiveikkaasti käyttöä vihanneslaatikossa.

En ollut aikaisemmin kokeillut soseuttaa parsakaalia, enkä tiennyt mitä odottaa, varsinkin kun se soseutettiin yhdessä porkkanan kanssa. Lopputuloksesta tuli kuitenkin todella mieluinen, koostumus oli hyvä eikä värikään ollut paha. Ehkä hieman tuli hernesosekeitto mieleen. Pippurinen kerma antoi keitolle tarvittavaa potkua ja tuore timjami viimeisteli annoksen.

puolikas parsakaali
2-3 porkkanaa
1 sipuli
kasvisliemikuutioita
n. 1 dl Valio Mustapekka -ruokakermaa
tuoretta timjami

Pilko vihannekset - porkkana kannattaa pilkkoa suhteessa pienemmiksi paloiksi kuin parsakaali, sillä se kypsyy hitaammin. Laita vihannekset kattilaan.

Kiehauta vesi vedenkeittimessä ja kaada vettä kattilaan vihannesten joukkoon niin että ne juuri peittyvät. Kun vesi taas kiehuu, lisää joukkoon 1 kasvisliemikuutio viittä desilitraa vettä kohden. Anna keittyä kunnes vihannekset ovat kypsyneet ja pehmeitä.

Älä kaada keittolientä pois vaan soseuta se kasvisten kanssa. Kun keitto on tasaista, lisää joukkoon Valio Mustapekka -ruokakerma. Sekoita tasaiseksi ja nauti tuoreen timjamin kanssa.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Sitruunaiset kana ja kasvisquinoa



Tämän aterian ainekset koottiin jälleen hintaan katsoen. Kävimme pitkästä aikaa Lidlissä, sillä olimme tädiltäni saaneet vinkin että siellä myydään hyviä, isoja katkaravunpyrstöjä, joita halusin käyttää thaimaalaisessa katkarapukeitossa. Kaupassa pyöriessäni huomasin vihannesten halvat hinnat ja mukaan tarttui rapusten lisäksi muun muassa kaalia, kesäkurpitsaa ja retiisejä.

Kana oli hieman kalliimpaa, sillä kuten aina, lähikauppamme hyllyt olivat suurimmaksi osaksi tyhjillään. En muistanut ostaa kanaa Lidlissä käydessämme, mutta onneksi löytämäni Kariniemen kananpojan sisäfileet olivat sen verran hyvä löytö että hinta ei juurikaan harmittanut. Paketissa on 10-12 kappaletta pieniä fileitä - yhden ison fileen sijaan voi siis paistaa itselleen kaksi pientä filettä ja olla täysin tyytyväinen. Näin tulee syötyä vähemmän ja säästettyä enemmän!

Kanojen lisäksi kauppareissuani piristi kauppaan tulleet itsepalvelukassat, joita en vielä ollut päässyt kokeilemaan. Voin jo nyt sanoa, että ne tulevat olemaan hermojeni pelastus taas koulun, kiireen ja syksyn alkaessa.

Päästyäni kaupasta ulos (jonottamatta!) heitin ostokset uuden turkoosin Joponi turkoosiin etukoriin ja poljin kotiin auringonpaisteessa. Lopuksi nautimme valmistamani päivällisen parvekkeella - kyllä maistui hyvältä!

varhaiskaalia
kevätsipulia
kesäkurpitsaa
retiisejä
mustapippuria
sitruunanmehua
oliiviöljyä
voita

1 dl quinoaa
1/2 kasvisliemikuutio

kananpojan sisäfileetä
yrttisuolaa
pippuria
sitruunan mehua
tuoretta timjamia
oliiviöljyä

Keitä ensimmäiseksi vesi quinoaa varten. Lisää kiehuvaan veteen puolikas kasvisliemikuutio sekä quinoa. Muista huuhdella quinoa siivilässä, kuumassa vedessä ennen kypsentämistä välttääksesi kitkerän maun. Kitkeryys johtuu sapoiinista, jota on quinoan pinnalla. Se huuhdellaan ennen quinoan myyntiin laittamista mutta jäänteitä saattaa silti jäädä. Anna quinoan kypsyä noin 15 min.

Pilko kasvikset. Silppua kaali pieneksi ja pilko kevätsipuli, kesäkurpitsa ja retiisi ohuiksi siivuiksi.

Kuumenna öljy sekä voi pannulla ja kippaa ensimmäisenä paistumaan kaali ja kevätsipuli. Anna paistua alle 5 minuuttia ja lisää kesäkurpitsan siivut. Paista minuutti tai pari ja lisää retiisin siivut sekä sitruunan mehu ja mustapippuri pannulle. Sekoittele noin minuutti ja ota pannu pois liedeltä. Kun quinoa on kypsynyt, kippaa sekin pannulle kasvisten joukkoon ja sekoita.

Kuumenna pannulla öljy ja aseta kanat pannulle. Lisää mausteet sekä sitruunan mehu kun kanojen toinen puoli on kypsä ja olet kääntänyt fileet. Lisää kypsennyksen loppuvaiheessa tuore timjami kanojen päälle. Kanat kypsyivät meheviksi ja mureiksi, ja maut tulivat naturellista kanasta hyvin esiin. Varsinkin sitruuna oli ihana ja raikas kanan rinnalla. Varo siis kypsentämästä pieniä fileitä liiaksi, voit vaikka kesken paiston tehdä pienen viillon paksuimman fileen pintaan tarkistaaksesi kypsyyden.


tiistai 12. kesäkuuta 2012

Currykanakeitto



Tämä keitto on minun sekä avomieheni all time favourite, liekö mieheni mielestä sitten sen takia että muut tekemäni keitot ovat yleensä sosekeittoja. Mutta curryn mausta pidämme kumpikin todella paljon, ja yritänkin aina tehdä keitosta mausteisempaa kuin edellisellä kerralla - curryn potkaisu ei haittaa yhtään! Lisämausteisuutta keittoon tuo tuoreet inkivääri ja chili.

Käytän keitossa curryjauhetta, jota meneekin keittoon kiitettävä määrä. Currytahnaakin voisi kokeilla, mutta olen tällä samalla reseptillä tehnyt jo niin kauan, että tätä keittoa ei tule tehtyä kuin yhdellä tavalla. Vihannekset saattavat toki vaihdella, paitsi maissi ja parsakaali. Parsakaalin nuppu imee curryliemen itseensä ja maustuu todella hyväksi. Kaikkihan tietävät että keitto paranee ollessaan yön yli jääkaapissa, ja tässä keitossa maun huomaa selvästi vihanneksissa, varsinkin parsakaalissa. Yön aikana nuput imevät mausteet itseensä ja ovat seuraavalla aterialla niin herkullisia, että yritän aina kauhoa vain niitä kattilasta lautaselleni.

broilerinfileetä
oliiviöljyä
currya
soijaa

inkivääriä
pieni pala chiliä
purjo
2 porkkanaa
parsakaalia
herkkusieniä
maissinjyviä (tölkki)
kasvisliemikuutioita
currya
soijaa

Kuumenna oliiviöljy pannulla ja sekoita kuumenneeseen öljyyn curryjauhetta. Laita paloitellut broilerinfileet paistumaan pannulle. Kun palat ovat lähes kypsiä, lorauta pannulle tilkka soijaa ja sirottele kanapalojen päälle curryjauhetta. Anna paistua ja sekoittele vielä lopuksi.

Kuumenna isossa kattilassa oliiviöljy. Heitä kattilaan paloiteltu inkivääri ja silputtu chili. Anna paistua hetki.

Lisää kattilaan pesty ja paloiteltu purjo sekä paloitellut porkkanat. Sekoittele ja lisää hetken päästä sekaan pilkottu parsakaali. Ennen veden lisäämistä kippaa paloitellut herkkusienet sekä maissinjyvät kattilaan.

Kiehauta 8 dl vettä vedenkeittimessä ja kaada kattilaan. Sekoita joukkoon myös 1,5 kasvisliemikuutiota. Kaada kanat sekä pannulla oleva neste kattilaan. Sekoita ja maista.

Mausta makusi mukaan keittoa currylla ja soijalla. Koska itse pidän keitossa juuri liemestä lisäsin vielä muutaman desiä vettä sekä puolikkaan kasvisliemikuution keittoon. Currya ei kannata yrittää sirotella keittoon maustepurkista, sillä keitosta nouseva höyry jähmettää mausteen, ja toisekseen, maustetta ei tule sirottamalla ulos tarpeeksi paljon. Irroita rohkeasti maustepurkin kansi ja ota currya teelusikalla purkista. Tähän keittoon currya meni runsaasti, vähintään kaksi todella kukkurallista teelusikallista.

Anna keiton hautua maustamisen jälkeen vielä tovi ennen tarjoilua.

Tarjoiluehdotus: hanki pehmeää leipää keiton lisukkeeksi, jolloin leivästä voi murtaa paloja keittoon maustumaan. Pehmeä leipä imee liemen itseensä hetkessä ja maistuu taivaalliselta!

Sunnuntaiset pinaattiohukaiset



Vaikka tässä blogissa haluankin jakaa reseptejä, joissa ruoat on tehty mahdollisimman tuoreista raaka-aineista ja kaikki on alusta asti itse tehtyä, on minun pakko lisätä tänne tämä ohje! Tietty itse tehty taikina ja tuore pinaatti olisivat varmasti mahtavan makuisia yhdessä, mutta nämä letut ovatkin tarkoitettu laitettavaksi kiireisinä päivinä - tai Kelan tukia odotellessa. Kukkaronnyörejä ei siis paljoa tarvitse avata näitä lettusia varten ja makukin on aivan mainio!

Koulussa jo opittiin että pinaattiletut nautitaan puolukkahillon kera. Vaan veljeni oli toista mieltä, ja kun nuorena söimme kotona pinaattilettuja söi veljeni letut omenahillon kanssa. Kauan ihmettelin ja kieltäydyin maistamasta niin epänormaalia makuyhdistelmää, mutta lopulta taivuin. Nykyään omenahillo kruunaa aina kun mahdollista lautaselleni eksyneet pinaattiletut. Olen yrittänyt saada avomiehenikin ymmärtämään tämän hienon makuelämyksen päälle, mutta en ole onnistunut. Hänen perheessään syötiin pinaattiletut aina voin kanssa, ja niin hän syö letut edelleen. Jos minun ei tarvitse syödä lettujani voin kanssa saa hänkin jättää omenahillot kokonaan minun huolekseni.

Tämä ohje löytyy myös Sunnuntain ohukais- ja vohvelijauhe -pussin kyljestä.

1 pss Sunnuntai ohukais- ja vohvelijauhetta
7-8 dl vettä
valkopippuria
suolaa
150 g pakastettua pinaattia

Mitta kulhoon 7 dl kylmää vettä ja kaada ohukais- ja vohvelijauhe kulhoon samalla koko ajan sekoittaen.

Sulata pinaatti mikrossa ja lisää taikinaan. Sekoita. Mausta valkopippurilla ja suolalla maun mukaan.

Jos taikina tuntuu kovin paksulta lisää tarpeen mukaan noin 1 dl vettä ja sekoita. Anna oleutua noin 5 minuuttia.

Paista lettupannulla voita käyttäen. Letun paras osa on pitsinen, rapea reuna, joten älä arkaile voin käytössä! Muista lisätä pannulle voita jokaisen letun välissä.

Nauti pinaattiletut heti, mieluiten omenahillon kera.


maanantai 11. kesäkuuta 2012

Chiliuuniperunat ja kermaviilikastike


Uudesta chiliöljystäni innostuneena päätin tällä kertaa tehdä hieman toisenlaisia uuniperunoita. Yleensä olemme tehneet tämän kermaviilikastikkeen kanssa aivan tavallisia uuniperunoita, eli folioon käärittyjä rosamundia. Koska nopeus oli yksi tärkeimmistä kriteereistä tämän päivän ruoan kohdalla, oli tavallisen perunalajikkeen valinta tällä kertaa oikea.

Kastikkeen resepti on kaukainen muisto vuosien ja taas vuosien takaa, kun kävimme kaverini kanssa Cafe Picnicissä syömässä. Kuulin silloin ensimmäistä kertaa sellaisesta asiasta kuin CityShopparin etukortti, jolla sillä kertaa sai Cafe Picnicistä uuniperuna-annoksia kaksi yhden hinnalla. Annokseen kuului kermaviilikastike, johon oli sekoitettu fetaa ja kinkkusuikaleita. Kylmä kermaviilikastike ja lämmin uuniperuna olivat herkullinen ja täyttävä ateria, jota on helppo ja halpa tehdä myös itse kotona mieleisistään raaka-aineista.

En tiedä miksi juuri tämä kerta on jäänyt mieleeni niin vahvana, sillä söimme usein ulkona kavereitteni kanssa jo nuoresta. Muistan kuitenkin selvästi, miten ateriat syötyämme vanhempi kaverini otti etukortin vielä esille ja kumitti tarjouksen kohdalle vedetyn ruksin näkymättömiin. Muistan olleeni ystävästäni ylpeä!

perunoita
chilirypsiöljyä
soijaa
ruohosipulia
timjamia
mustapippuria

1 prk kermaviiliä
katkarapuja (pakaste)
salaattijuustokuutioita
kevätsipulin varsi
ruohosipulia
1 tl balsamicoa
sitruunan mehua
yrttisuolaa

Tee ensin mausteseos perunoille. Sekoita chiliöljy, soija, mustapippuri sekä silputut, tuoreet yrtit keskenään suurehkossa kulhossa. Pese perunat ja halkaise ne pituussuunnassa. Laita perunat kulhoon ja sekoita mausteseoksen kanssa.

Asettele perunat uunivuokaan kuoripuoli alaspäin. Sivele kulhoon jäänyttä mausteseosta perunoiden päälle sudilla ja laita perunat uunin 200 asteeseen keskitasolle pasitumaan. Perunoiden koosta riippuen paistoaika vaihtelee, mutta keskikokoiset perunat paistuivat minulla tällä kerralla 40 minuuttia. Kannattaa antaa perunoiden kypysä ja maustua rauhassa, maku on sen arvoinen! Paiston keskivaiheilla sudin vielä loput mausteseoksesta perunoiden päälle varmistaakseni lopputuloksen. Perunoista tulikin pehmeitä ja mehukkaita, sekä ihanan tulisia, mikä sopi erittäin hyvin kylmän kastikkeen kanssa.

Kastike

Ostimme tarjouksesta kokeiluna salaattijuustoa, jota emme aikaisemmin olleet maistaneet. Tavernan Cooking and salad -salaattijuusto oli mieluisa yllätys, sillä sitä ei oltu kuutioitu valmiiksi - palojen koon sai siis päättää itse! Pienistä iloista ne hyvät asiat koostuu.

Pilko siis salaattijuusto sekä kevätsipulin varsi pieniksi paloiksi. Kaada ne kulhoon kermaviilin, silputun ruohosipulin, balsamicon, sitruunanmehun sekä yrttisuolan kanssa. Sekoita ja laita hetkeksi jääkaappiin oleutumaan. Suosittelen ostamaan Pirkka kermaviiliä, sillä se on koostumukseltaan todella paksua eikä muutu veteläksi. Toinen hyvä ja paksu kermaviili löytyy Eldoradolta, ja näitä kahta merkkiä käytänkin aina kun dippaamme vihanneksia - mitä paksumpaa dippi on sitä enemmän sitä saa suuhun per porkkanapala!

Ennen tarjoilua sekoita kermaviilikastikkeeseen sulatetut katkaravut. Tarjoile kylmä kermaviilikastike uunista tulleiden kuumien uuniperunoiden kanssa - ja varo vihlovia hampaita!

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Chiliöljyllä maustettu katkarapuwok


Tutustuin Italiassa asuessanni sellaiseen ihanuuten kuten chilioliiviöljy. Italialaiseen tapaan teimme itse kotona paljon pizzaa ja nautimme sen tuoreen rucolan ja chiliöljyn kuorruttamana. Takaisin Suomeen tultuani olen sivusilmällä etsinyt kaupoista chiliöljyä, jolla voisin taas maustaa pizzat sun muut ruoat. Muutama viikko sitten olimme avomieheni kavereilla hänen kummityttöään tapaamassa, ja heillä oli keittiössään pullollinen chili-paprika rypsiöljyä! Pullo oli ostettu mökkireittimme varrella sijaitsevasta lähiruokakaupasta Heilasta, joten seuraavana viikonloppuna kun suuntasimme mökille, kävimme hakemassa myös meille kauan kaivatun pullollisen. Nyt keittiötäni komistaa pullo suomalaista, lähellä tuotettua chili-paprika rypsiöljyä, joka ei ehkä ole aivan yhtä täyteläistä kuin italian serkkunsa, mutta joka silti maustoi pikawokkimme taivaallisen maukkaaksi!

punaista paprikaa
parsakaalia
kevätsipulia
keltaista kesäkurpitsaa

isoja katkarapuja (pakaste)
1/3 tuore chili
30 g inkivääriä

chilirypsiöljyä
soijaa
mustapippuria

Pilko kasvikset suurehkoiksi suikaleiksi, joihin on helppo tarttua puikoilla. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja heitä kaikki kasvikset kerralla pannulle.

Pilko chili pieneksi ja kuori ja suikaloi inkivääri. Kuumenna chilirypsiöljy toisella pannulla ja heitä chili ja inkivääri siihen paistumaan. Lisää joukkoon hetken päästä myös sulaneet katkaravut.

Mausta katkaravut ja vihannekset mustapippurilla sekä soijalla ja anna paistua ja maustua vielä noin 5 minuuttia. Lisäsin myös kasvisten joukkoon hieman chiliöljyä, saattoi olla turhaa mutta olin vain niin innoissani uudesta chiliöljystäni että sitä oli pakko saada laittaa molempiin pannuihin.

Kaada lopuksi katkaravut, hörsteet sekä liemi kasvisten joukkoon ja sekoita. Tarjoile heti sellaisenaan tai täysjyvänuudeleiden kanssa.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Kanelipannukakku



 Tulimme kotiin viikonlopun jälkeen mukanamme avomieheni vanhempien koira sekä kassillinen ruokaa. Tyhjensimme heidän jääkaappinsa heidän lähtiessä reissuun ulkomaille, ja mukaan tarttui maatiaiskananmunia sekä parasta ennen -päivänsä nähnyt Valion söpö uutuusmaito Hilja. Valio Hilja on vanhanajan maito, jossa rasvapitoisuus vaihtelee lehmien ja vuodenajan mukaan, ja rasva nousee maidon pintaan kuten vastalypsetyn lehmän maito. Kaiken lisäksi Valio Hilja -maitotölkki on silmiähivelevän kaunis vanhanajan tunnelmaa luovalla herttaisella ulkonäöllään.

Näistä raaka-aineista valmistuva kanelinen pannukakku kruunattiin ystäväni tekemällä mansikkahillolla, jota oli ihana pieni lasipurnukka jääkaapissa vielä odottelemassa käyttöön pääsyä. Maatilan kanamunat, vanhanajan maito ja itsepoimitut mansikat - kotimaisuus ja ruoan herttaisuus täysi sata!

8 dl maitoa
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl suolaa

Kaada maito kulhoon, sekoita joukkoon kananmunat ja vehnäjauhot. Mausta kanelilla ja suolalla. Sekoita.

Anna taikinan oleutua jääkaapissa noin 30 min.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun syvään uunipeltiin. Kuumenna uuni 200 asteeseen ja paista pannukakkua uunin keskitasolla noin 25 min.

Paistetut banaanit



Kuulun siihen joukkoon ihmisiä, joka ostaa banaanit vielä kun ne ovat vihreitä. Pahin banaanipainajainen on kypsynyt, lämmin banaani, joka on makunsa menettänyt, kuiva ja jauhoinen. Nämä banaanit jäävät meidän perheessä syömättä, ja sellaiset oli meitä tänään vastassa kun palasimme kotiin viikonlopun vietosta. Jonkun toisen silmin banaani olisi ehkä ollut juuri täydellinen syötäväksi sellaisenaan, mutta minulle ruskeat läikät kertoivat että on aika joko heittää banaanit bioon tai paistaa niistä jälkiruoka. Jälkimmäinen vaihtoehto oli ehdottomasti herkullisempi!

2 banaania
2 rkl voita
2 rkl fariinisokeria
loraus appelsiinitäysmehua
lakritsijäätelöä

Kuumenna pannu ja sulata siinä voi. Lisää sulaan voihin fariinisokeri ja sekoita tasaiseksi.

Kuori banaanit ja puolita ne pituus- sekä leveyssuunnassa neljään osaan. Aseta pannulle sokerivoiseoksen päälle.

Heiluttele pannua, jotta ainekset eivät tartu pannun pohjaan kiinni. Kun banaanien alapuoli on saanut kauniin pinnan, käännä ne varovasti toisin päin.

Lisää sekaan appelsiinitäysmehu ja heiluttele pannua jotta mehu sekoittuu kastikkeeseen tasaisesti.

Tarjoile banaanit heti. Pannulle jäänyttä lientä voi lusikoida lautaselle banaanien päälle, on muuten todella hyvää! Nautimme paistetut banaanit Aino lakritsijäätelön kera, jota oli pakkaseemme jäänyt, ja se sopikin täydellisesti makeiden, lämpimien banaanien kanssa nautittavaksi. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä vaihtoehtoa perinteisen vaniljajäätelön sijasta.