Olemme jo vuosia tehneet perheeni kanssa tällä ohjeella pestokastikkeen pastalle. Kaupasta ostettavat valmispestot maistuvat hyvin teolliselta tämän rinnalla, enkä pestoa yleensä osatakaan valmiina, paitsi silloin kun asuin Italiassa.
Lähikauppamme oli Esselunga, suuri kauppaketju, jonka myymälöissä oli valtavat valikoimat. Ensimmäisenä oli hevi-osasto, josta kämppikseni kanssa saimme valehtelematta 3 kauppakassillista vihanneksia kymmenellä eurolla. Siitä uskomattoman halvasta ja laajasta valikoimasta löytyi kaikkea maan ja taivaan väliltä (paitsi juureksia; punajuuria ei myyty kuin etikkaliemessä ja vakuumipakkaukseen säilöttynä). Tämä osasto oli meille kuin unelma, josta riitti aina löydettävää.
Seuraavaksi piti kulkea maito-osaston ohi. Maito myytiin muovipulloissa, laktoosittomia tuotteita ei tunnettu. Jogurtteja oli sen miljoona eri lajia, ja Italian vuoteni aikana ehdinkin rakastua Activian viikunajogurttiin. Harmi ettei tämä makuelämys ole vielä rantautunut Suomeen (ja tuskin ikinä rantautuukaan.)
Seuraavana avautui lihaosasto, jonka veroista ei löydy edes Suomen kauppahalleista. Kokonaisia kanoja, lampaan päitä, halpoja mereneläviä ja kaloja, joita ostimme vaikka emme niitä edes tunteneet. Punainen liha oli halpaa, joten usein kutsuimmekin koulukavereita luoksemme päivällisille, jolloin kokkasimme usein yli kymmenelle hengelle. Vieraat toivat viiniä, juustoja ja leipää, me valmistimme päivällisen. Päivällisiä ajatellessa lämmin tunne valtaa vieläkin kehoni ja hymy nousee kasvoille.
Juustotiski. Mitä ikinä voitkaan kuvitella, täältä se löytyi. Mutta päällimmäisenä mieleeni nousee Pecorino Romano: italialainen lampaanmaidosta valmistettu juusto. Se on hieman parmesaanin tyyppinen, kova juusto, joka sopii erinomaisesti nautittavaksi esimerkiksi patongin kanssa.
Seuraavana vuorossa oli viiniosasto. Näistä käytävistä olen jälkeempäin nähnyt jopa unia. Loputtoman pitkät käytävät, loputtomasti viiniä ja valinnan vaikeus. Päädyimme kuitenkin lähes aina samaan, 2,99 euroa maksavaan valkoviiniin, joka myytiin 1,5 litran pullossa (usein tätä viiniä sai hankkimallamme Esselunga-kortilla hintaan 1,99). Tämä pullokoko oli hyvin yleinen, ja näitä pulloja meidän pöydissämme yleensä kiersikin.
Italia ja pasta. Lopetimme kämppikseni kanssa pastan syömisen lähes heti, ja tämä oli ehkä osasyy siihen, miksi vuoden aikana pääsin hieman jopa laihtumaan. Mutta ne hyllyt, ne kymmeniä metrejä pitkät hyllyt, täynnä erilaista ja eri muotoista pastaa. Jopa täysjyvää löytyi, tosin vain muutamaa eri sorttia. Mutta vaikka emme pastaa syöneetkään, oli rivistöä mukava käydä kauppareissuilla ihastelemassa.
Leipäosasto koostui täydellisesti vaaleasta vehnäleivästä. Ei täysjyvää, ei siemeniä, vain vehnää. Hieman Realia-leivän tyyppistä leipää Esselunga myi, ja sitä välillä ostimme jääkaappiin. Voisin tässä samassa mainita myös muro-osastosta, joka koostui täydellisesti sokeri- ja suklaamuroista. Ja tiesittekö että tavalliset puurohiutaleet maksavat noin 10 euroa kilolta, kun Suomessa sama määrä voi maksaa vain 80 senttiä?
Mutta nyt takaisin pestoon, joka Esselungassa oli niin maukasta ja koostumukseltaan täydellistä, että mikään ei sille tule vetämään vertoja. Mutta aina voi yrittää, ja itse tekemällä se voi vielä onnistua. Tässä siis ohje, jolla siihen on hyvä mahdollisuus!
tuoretta basilikaa
oliiviölyä
valkosipulia
parmesaania
pinjansiemeniä
mustapippuria
suolaa
Monista ostoaikeista huolimatta en edelleenkään omista morttelia, joten tein peston tehosekoittimella. Lisäsin aineita sekoittimeen ihan vain fiiliksen mukaan, joten määristä en ihan tarkasti osaa sanoa.
Silppusin ensimmäisenä noin puoli punttia basilikaa. Seuraavaksi lisäsin noin puoli desiä oliiviöljyä sekoittimeen. Loput aineet, noin kolmasosa desi raastettua parmesaania, pieni valkosipulin kynsi sekä murskatut pinjansiemenet lisäsin vuorotellen basilikaöljyseokseen sekoittaen aina välissä. Tarkista lopuksi maku ja lisää suolaa ja mustapippuria haluamasi määrä. Hurauta vielä maku tasaiseksi ja nauti salaatin mausteena tai vaikka leivän päällä.
Jos mielesi tekee tehdä pestokastike pastalle, suosittelen morttelin käyttöä. Tällöin pestosta saa paljon tasaisempaa ja pesto maustaa pastan hienommin.
Survo ensimmäisenä basilikan lehdet morttelissa tahnaksi. Siirrä basilikatahna pois morttelista (jota kannattaa pyyhkiä hieman tässä välissä) ja survo seuraavaksi pinjansiemenet tasaiseksi tahnaksi. Lisää pinjansiementen joukkoon basilikatahna, puristettu valkosipuli ja raastettu parmesaani. Valkosipulia kannattaa laittaa harkiten, sillä raakana jo pieni valkosipulin kynsi maistuu hyvinkin voimakkaasti. Lisää lopuksi oliiviöljyä 0,5-1 dl riippuen muiden aineiden määrästä.
Muista että pastan ei ole tarkoitus uida pestossa ja oliiviöljyssä, vaan päästä hieman kosketuksiin peston kanssa ja hakea siitä makua. Tarkista maku ja lisää maun mukaan suolaa ja mustapippuria. Peston on tarkoitus olla hieman suolaista pelkälteen maistettuna, sillä pastaan sekoittuessa suolaisuus tasaantuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti